oksanen_sofi_uusi.jpg  Oksasen_kansi_36519c.jpg

Uudet Kirjat -kirjakerhon kuukauden kirjana on Sofi Oksasen Puhdistus. Vihdoinkin saan sen tilattua edullisesti. Monet syömishäiriöiset pitävät Oksasta ja hänen teoksiaan jonkinlaisina anakulttina, joita on pakko ihannoida ja jotka on vähintään pakko tunnustaa tietävänsä. Minusta Oksasen syömishäiriökerronta ei Stalinin lehmissä ollut mitenkään erinomaista tai rajoja rikkovaa. Baby Janekin oli täynnä kliseitä. Persoonaltaan Oksanen on minusta vähintäänkin äärimmäisen ärsyttävä. Kuitenkin pidän Oksasen tyylistä kertoa. Hänen Neuvostoliitto-kuvauksistaan. Feminismistään. Ja oikeastaan minua ärsyttää sekin, että pidän siitä. Omasta puolestani olisi paljon tyylikkäämpää olla pitämättä. Olla Suomen ainoa syömishäiriöön sairastunut, joka ei pitäisi Oksasesta. Tykätä jostakin hyvin tavallisesta silmälasipäisestä ystävällisen näköisestä vanhasta kirjailijarouvasta, joka ei ainakaan yritä olla mitään erikoista tai rajoja rikkovaa. Mutta kun ei. Damn.