Väsyttää niin paljon, etten pysty edes itkemään. Töitä vielä kaksi päivää, huomenna taas kymmenen tunnin pätkä. Odotan vain viikon loppumista. Että saisi taas vain olla itseään varten. Koitan miettiä, että tämä on normaalien ihmisten elämää, tämä töissä käyminen. Että se on vain kestettävä.

En minä silti kestäisi, jos en saisi tämän viikon jälkeen hengähtää.

Säälittävä raukka.