Voi, mistä kaikesta voikaan tuntea syyllisyyttä, ihan itselähtöistä. Se kuluttaa. Se antaa lisää hyviä syitä vihata itseään:

- Syön liikaa. Juon liikaa. Liikun liian vähän.

- Olen niin väsynyt, että silmiin sattuu, mutta en jaksa pestä pyykkiä, siivota enkä tehdä mitään muutakaan.

- En osaa auttaa ketään.

- Kulutan liikaa luonnonvaroja ja energiaa.

- Olen syntynyt "etuoikeutettuun" rotuun, olen valkoihoinen keskiluokkainen ja fyysisesti melko terve. Ja valitan ja ryven itsesäälissä. Ihan kuin muilla olisi asiat jotenkin paremmin.

- En tee mitään, mitä minulta voisi olettaa. Teen kaiken väärin. Olen väärin. Elän väärin.

- Rakastun väärin ihmisiin. En päästä irti. Roikun.

- En pääse irti katkeruudestani.

- En tee mitään mitä oikeasti haluaisin.

- En voi olla onnellinen, vaikka minulla pitäisi olla kaikki hyvin.

- En ansaitse läheisteni rakkautta.

Mitä tästä tulee ikinä koskaan milloinkaan, apua apua häh?!